maanantai 4. helmikuuta 2013

Sunnuntai-agilityä

Tällä kertaa vedettiin pari pientä rataa ja kerrattiin esteitä kun yksi kouluttajista oli poissa. Alla on se rata missä saatiin opastusta.


Meille kaikesta haasteellisinta oli just ohjaus. Hiiri osaa jo esteet niin vaikeus oli lähinnä ehtiä ajoissa esteelle että sai ohjattua. Hiiri ei myöskään kauheesti piittaa putkesta niin siinä joutuu vääntämään sen kanssa että nyt menet SINNE, ja sit ei taas meinaa ehtiä kahdelle viimeiselle esteelle. Kyl me joku kerta vedettiin koko rata kunnialla läpi, mutta tosiaan se ohjaus ja ajoitus. Vaikeata!

Meillä ei ollut pituuseste ihan noin pitkä miten kuvassa, koska minikoiratkin meni rataa, mutta viimeksi tuli kyllä todettua että kyllä Hiiri osaa sen vaikka oliskin maxipituus.

Tuli muuten ensimmäinen kaatuminenkin! Vedin lipat nelosesteen jälkeen kun Hiiri meinas aina jättää pituusesteen väliltä kun en oikein ehtinyt mukana, niin sitä säädettiin sitten paljonkin ja kerran koirapentele tietysti säntäsi suoraan mun eteen niin että kompastuin koiraan. Hiireen ei sattunut mutta mulla on molemmat polvet ruhjeilla.


Tämä on sitten se toinen rata, mitä vedettiin ihan itse. Helppo nakki. Pistin Hiiren istumaan, siirryin pöydän viereen ja kutsuin sitä, hän hyppäs iha hyvin molemmat esteet ja ylös pöydälle. Kamalinta oli odottaa pöydän päällä se viisi sekuntia, mutta sekin meni suhteellisen hyvin, vaikka koira haukkuikin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti